sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Wannabe caldo verde




Jos ihan totta puhutaan, niin viimeiset pari kuukautta meidän talouden ruokatarjoilusta on vastannut Mikko, ja jo tovin hän on ilmaissut pieniä muutostoiveita tämän suhteen. Viikonloppuna on hankala piiloutua työpäiväväsymyksen taakse, joten eilen melko painokkaan "neiti sitten vastaa tänään ruoanlaitosta" -ilmoituksen jälkeen oli vain hyväksyttävä tilanne.

Koska mun personal chef on tehnyt jo hetken aikaa pelkästään keikkaa, oon saanut lähes poikkeuksetta töiden jälkeen nauttia kotona valmiina odottavasta ruoasta, mutta nyt uusi avautuva ravintola sai Mikon kaapattua keittiömestarikseen ja haistan jo paluun normaaliin arkeen - keittiö- ja kaupassakäyntivuorot tullaan taas jakamaan, enkä voi enää rojahtaa töiden jälkeen voivotellen sohvalle odottelemaan ruokatarjoilua ja pään silittelyä. Hitsi.




Oikeestihan mä kyllä tykkään tehdä ruokaa. Sitä muistutin itselleni eilen, kun ensin lemon facella katselin miestä, joka ilmeellään kertoi sanojensa päälle, että nyt oikeasti - keittiöön siitä.

Mun aiempaa blogia seuranneet tietää, että mulla on spesiaali rakkaussuhde Portugalin kanssa, ja vaikka täytyy myöntää, että portugalilainen ruoka ei ole mikään huippukulinaarikokemus, on siellä muutamia juttuja, jotka osuu suoraan tunteisiin, silleen hyvällä tavalla. Yksi näistä on caldo verde, eli perunasta, lehtikaalista ja chorizosta tehty epäilyttävän näköinen keitto. Se on sairaan hyvää.

No, meillä ei ollut lehtikaalia, ja vaikka chorizoa olikin, niin sitä on tullut vedettyä viime aikoina niin antaumuksella, että pelkkä ajatuskin siitä vähän puistatti. Päätin kuitenkin lähteä tuo caldo verde -ajatus inspiraationani ja kaivoin kaapeista perunat, parsa- ja kukkakaalit sekä sipulit ja chilit.

Mikko heltyi osallistumaan improvisoimalla lisukkeeksi jauhelihamykyt.

Saatiin yhdistettyä tekeleemme caldo verde goes lihapullakeitoksi, joka oli oikeasti tosi hyvää. Helppo, nopsa, herkullinen ja melkein jopa terveellinenkin!

Tarvitset keittoon:

- kasan perunaa
- puolikkaan kukkakaalin
- puolikkaan parsakaalin
- sipulin
- pari valkosipulinkynttä
- chiliä
- mustapippuria
- suolaa
- pari laakenrinlehteä
- pari litraa laimeaa kanalientä

jauhelihamykyihin:

- hyvää jauhelihaa 400 g
- 1 kananmuna
- pari valkosipulinkynttä
- ruokalusikallisen tomaattipyrettä
- mustapippuria
- suolaa
- 1 rkl lohipastramista tuttua maustetta, eli fenkolin- ja korianterinsiementä sekä valkopippuria murskattuna

Kuullota isossa kattilassa sipulia oliiviöljyssä, tiputa sekaan valkosipulit ja chilit, muhittele hetki ja lisää kuutioidut perunat, laakerinlehdet, mausteet sekä pari litraa kananlientä. Keitä viitisen minuuttia ja lisää sitten pieneksi pilkotut parsa- ja kukkakaalit ja keitä kunnes kaikkia kypsiä.

Vedä osa vihanneksista soseeksi (käytä sauvasekoitinta tai sen puuttuessa blenderiä parissa erässä, kuten minä) ja jätä osa sattumiksi. Keiton ei siis ole tarkoitus olla sileetä, vaan ideana on suurustaa osa täytteestä liemeen ja jättää mukaan myös reippaasti isompia paloja.

Tuossa välissä sulavasti valmista myös jauhelihamykyt, eli sekoita jauheliha, kananmuna sekä muut ainekset sekaisin, pyörittele pieniä palleroisia uunipellille ja laita uuniin 200 asteeseen 5 minuutiksi.

Lisää jauhelihamykyt keittoon, laita annokset lautasille ja ripsauta päälle vielä hieman oliiviöljyä sekä mustapippuria.

Nam!



-Taru

2 kommenttia:

  1. Täytyy sanoa portugeesin puolisona että tämä keitto ei ole nähnytkään caldo verdeä, enkä vertaisi näitä keittoja keskenään. Varmasti hyvää silti 😊

    VastaaPoista
  2. tarkoituksena ei tosiaan ollut väittää keittoa caldo verdeksi, ja mielestäni tekstissä toinkin esille keittojen eroavaisuuden, vaan kertoa että kyseinen keitto inspiraationani lähdin tätä työstämään :)

    VastaaPoista