maanantai 7. joulukuuta 2015

Fondue-huuma







Meillä harrastetaan ruokabuumeja. Tai minä harrastan ja Mikko sopeutuu. Keittiömestari kun haluaisi syödä joka päivä eri ruokaa (tosin vastapäisen pizzerian valikoima kyllä kelpaa viikon jokaisena päivänä), niin emännän hurahtamiset saattaa välillä vähän puuduttaa. Minä kun nyt vaan satun elämään ja hengittämään yhtä asiaa kerralla ja ihan täysiä - on se sitten Papru T:n tai Kuben levy, pho-keitto tai miso-salaatti.

Kun Mikko vietti viikon Bilbaossa kokkaamassa, kävin minä äidin ruokapöydän äärellä, kun kauppaa tai hellaa lähestyminen tuotti henkisiä hankaluuksia. Äiti tarjoili fondueta, ja vietettiinkin sitten siskojen kanssa kolme tuntia padan äärellä, äiskän ihmetellessä, että mihin se pari kiloa naudan ulkofilettä hävisi. 

Kotiin tulin fondue-pata ostoslistallani. Mikko kuuli aikeeni ja tuumasi, että kaappiin se kuitenkin jää. Minä sanoin höpöhöpö - ei jää, ei ainakaan ekalla viikolla. Löysin padan viidellä eurolla naapurustoni fb-kierrätysryhmästä ja nyt meillä on vedetty kaksi päivää putkeen fondueta. Sairaan hyvää ja ihanan simppeliä. Liemi liedelle, maustetaan maun mukaan, pari soossia kylkeen ja muutamat hyvät raaka-aineet tikkuja varten. Ai että.

Lauantaina, eli ekana fondue-elämämme päivänä, kävi Nadja ja Aleksin kylässä, eilen lämmitettiin sama liemi ja syötiin se vähän vähemmän glämöyristi sohvalla itsenäisyyspäivän perinteistä Arvostele mun juhlapukuni -ohjelmaa katsellen. Tänään olisin halunnut jatkaa samalla linjalla, mutta töistä kotiin tultuani ilmoitti mies, että tänään syödään salaattia.

Huomenna yritys uusi.

Meidän fondue-setti sisälsi:

- porkkanaa, kukkakaalia, herkkusieniä, naudan ulko- tai sisäfilettä
- Puljongin lihalientä, johon lisätty laakerinlehtiä, voita, tähtianista, tilkka punaviiniä ja hienonnettua persiljaa aimoannos
- paahdettu valkosipuli -aioli, eli tehtiin majoneesi johon paahdettiin uunissa valkosipulia
- Momofukun octo-vinaigrette, eli vähäsuolaisesta soijasta, riisiviinietikasta, inkivääristä, valkosipulista ja tilkasta seesamiöljyä tehty ihan mieletön kastike, joka tosin soveltuu paremmin johonkin sellaiseen tarkoitukseen, jossa ei tarvitsisi tarttua tikun ympärille kietaistuihin pikkupaloihin...

Todettakoon vielä, että on kahdenlaisia tapoja syödä fondueta. On Taru, joka just ja just uittaa tikun ja lihan liemessä, ja on Tarun äiti, joka jättää lihatikun liemeen saunomisen ajaksi, jotta on varmasti hyvä kengänpohja.



Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

4 kommenttia:

  1. Oli niiiiiin hyvää! Me voitais tulla teille syömään joka päivä :D

    VastaaPoista
  2. Iiiks! Ihanaa, että oot aloittelemassa uudestaan bloggausta :) Sua on kaivattu!! <3
    -mirka

    VastaaPoista
  3. Ihanaa että bloggaat taas!!! :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos ihanat! Kiva olla taas kirjottamassa, tosin hitto toi kuvaaminen on vaikeata tauon jälkeen :D

    Ja Nadja, tervetuloa vaan - tosin ekaks odotetaan sitä kutsua teille kylään!

    VastaaPoista